Dane Colors of Harlequin Family
Harlekiinivärin kasvatus on yksi vaikeimpia värejä
jalostaa. Värin perityminen ei ole kovinkaan yksiselitteistä
ja mukana vaikuttaa hyvin paljon sattuma mitä paritus antaa.
Lisää harlekiini väriryhmän periytyvyydestä
ks. linkkisivuiltani genetigs otsakkeen alta. Itse suosin eniten
harlekiini x musta (genettinen) parituksia, koska se tuottaa todennäköisyydellä
vähemmän ei virallisia näyttelyvärejä (pois
jää mm.valkoinen ja sen riskit: kuurous jne.)
Yksinkertainen TEORIA harlekiiniparituksen perityvyydestä
parituksen ollessa HARLEKIINIx HARLEKIINI:
25% Harlekiinia -25 % Musta - 25% Valkoinen- 25% Merle. Hieman todellisuutta
värien "saatavuudesta" voi hyvin havaita mm. katsomalla
Litters sivujani. Syy siihen miksi harlekiinia pidetään
suuressa arvossa ja se yleensä on odotetuin ja arvokkain pentu.
The harlequin color is the most difficult color among all the colors
to breed. According to the genetic law the color in a litter should
be: 25 % Harlequin, 25% black, 25% white, and 25% merle
Tällä hetkellä hyväksytyt näyttelyvärit
ovat:
Harlekiini, Musta, Mantteli, Plattenhund
Yleisimpiä ei virallisia näyttelyvärisiä pentuja
mitä syntyy ovat: Merle, Posliiniharlekiini, Valkoinen ja näiden
moninaiset variaatiot. Ns. lemmikkiväriset pennut ovat 100
% tanskandoggeja niinkuin "oikeankin" väriset pennut
ja ovat aivan yhtä rakastettavia doggeja ja oivia lemmikkejä
kaikkiin muihin harrastuksiin, mutta eivät siis käy virallisiin
näyttelyihin.
This is the colors that are approved for the show ring: Harlequin,
black, and mantle.
However merles, and missmarked harlequins are wonderfull pets!
Monet harlekiini väriryhmän
parituksista syntyneet tanskandogit kantavat resessiivistä
fawn -geeniä. Kun kaksi tällaista resessiivisen
fawn -geenin kantajaa paritetaan, saattaa syntyä keltaisia
pentuja. Muussa tapauksessa fawn -geeni vain siirtyy peittyvänä
eteenpäin seuraavaan sukupolveen.
Päätellen siitä kuinka usein keltaisia pentuja
syntyy harlekiiniväriryhmän parituksista, kohtuullisen
useat ko. väriryhmän koirat ovat itseasiassa fawn
-geenin kantajia.
Koska ei ole synti eikä häpeä olla keltaisen
värin kantaja, ei ole syytä kieltää tai
piilotella syntyneitä keltaisia pentuja. Niistä
tulee oivallisia lemmikkejä, kuten useimmista muistakin
"ei virallisista näyttelyvärisistä"
pennuista.
Many Harlequin-bred Danes carry the recessive "fawn
gene" (actually the *k* allele).
When two carriers meet, fawn colored puppies may be born.
(Otherwise the "fawn genes" are just carried down,
again unseen, to the next generation.) There seems to be more
than a few fawn carriers in Harls, as a fair number of fawn
pups are born. Since there is no sin in being brown per se,
there is no reason to deny or hide such pups. They make perfectly
good pets like most any other mismark in a Harl-bred litter. |
|
