7 kk vietettyäni doggimaista elämää ensimmäisen
doggini kanssa, himoitsin näyttelykehiin. Dafnen kanssa oli tullut
käytyä kymmenissä match showssa ja näyttelyinnostus
vain kasvoi. Koska Dafne oli värinsä puolesta estynyt osallistumaan
virallisiin näyttelyihin, oli aika hommata toinen doggi.
J.Esikko syntyi kuin tilauksesta ja sijoitussopimuksella varustettuna
liittyi meidän laumaan. Lilli sai lempinimensä pentuajan kutsumanimestä
"Lilliputti". Nimi viittasi pieneen kokoon. Tästä
pienuudesta ei nykyään ole kyllä tietoakaan. Painoa on
reilusti yli 50kg ja korkeuttakin 85cm tietämillä. Ruokahalun
puutteesta tätä "pienokaista" ei ole voinut koskaan
syyttää. Lilli on todistanut että "Ahneudella ei
todistettavasti ole rajoja".
Lilli ei ole juuri koskaan tehnyt tuhojaan. Itsepäinen, omatoiminen,
nopeasti oppiva, ylisosiaalinen, ahne ja toisia koiria kohtaan jopa
hiukan dominoiva on hyvin Lilliä kuvaavia adjektiiveja. Jo 9 viikkoisena
tämä neiti otti kotoaan suunnan hakkuu aukealle jonne porhalsi
yksin, lauman turvaa ei tarvittu edes silloin. Lenkillä ollessamme
Lilli jäi vastaan tulleiden ihmisten rapsutettavaksi, vaikka minä
ja Dafne jatkettiin matkaa. Hän olisi ehdoitta lähtenyt kenen
tahansa mukaan, kunhan vain hänelle puheli mukavia ja rapsutti.
Näyttelyitä olemme kierrelleet jonkun verran ja "erittäin
hyvä" - arvostelu on saatu useimmiten. Harmillisesti puhtaan
puoleinen harlekiini väri muuttui suttuisemmaksi ensimmäisen
karvanlähdön yhteydessä. Pyrimme edelleen käymään
parissa näyttelyssä vuosittain vaikkakin nykyisin Lilli pääsääntöisesti
hoitaakin harrastekoiranvirkaa. Lilli harrastaa agilitya, aktiiviryhmissä
käyntiä, hännän heiluttamista ( häntä
pysähtyy ajoittain nukkuessa…) sekä huuverointia. Nuuskiminen
on Lillin taiteenlaji. Vanhempieni luona kyläillessä (n.4
x vk) Hän huuveroi kaikkien kukkien oksat ja lehdet, koriste-esineet,
lehtipinot, paneleiden välit jne. Tähän kaikkeen saattaa
kulua yli 30 min per huone. Ja tämä tapahtuu joka kerta kylään
mennessämme. Jos olen itse käynyt "vieraita" koiria
rapsuttelemassa, ilman että hän on ollut mukana, niin vaatteiden
ja kenkien haistelua saattaa kestää loputtomiin kotiin tultua.
Jyväskylään muutettuamme olemme saaneet myös uusia
ystäviä mm. Romeo, Urho ja Arttu. Heidän kanssa Dafne
ja Lilli käyvät leikkimässä pari kertaa viikossa.
Lilli on ollut helppo koira, suurimmat hormoni-hurmiosta johtuvat ongelmat
ovat iän myötä hiukan rauhoittuneet. Itseäni tässä
eloisassa, fiksussa koirassa miellyttää eniten sosiaalinen
suhtautuminen muihin ihmisiin ja iloinen hännäheilutus, Lilli
katselee maailmaa vaaleanpunaisten lasien läpi varmasti. |