Päivitetty - update 2.4.2017  


Yhteystiedot - Contact
 

Kati Nieminen
Hämeen Härkätie 3520,
14300 Renko, FINLAND
050- 585 4136
e-mail kati@jattilaisen.com


Jättiläisen kennel löytyy myös Fasebookista
Jättiläisen kennel Facebookissa

 
 

Suomen koirankasvattajat ry:n Kasvattajapalkinto
Suomen koirankasvattajat ry palkinto
Myönnetty Nurmijärvellä 1.3.2014

STD Ry 40v muistamiset,
myönnetty 30.6.2012

STD Ry:n Kasvattajaplanketti nro 16:
Pitkäaikaisesta Tanskandogginrodun eteen tehdystä kasvatus-ja jalostustyöstä.
 

STD Ry:n Juhlamerkki 40v:
Vuosien pyytteettömästä yhdistyksen ja sitä kautta Tanskandoggirodun eteen tehdystä työstä.


Omistajilta / from owners
M-pentue/litter
 
Jättiläisen Myrna "MYY"
Jättiläisen Myrna aka Pikku-Myy, tai kavereiden kesken ihan Myrna vaan on tämän harlekiinineitosen nimi. Myös lausahdus ”Myrna p*k*le” on teini-iän myötä tullut tutuksi tälle neitoselle. Myyn tulo meidän laumaan oli hyvin odotettu tapahtuma. Myyn isä Noppa oli vienyt sydämeni jo silloin kun asui kansamme Suomeen saavuttuaan. Elämäntilanteiden vaihtumisen myötä, myös Noppa etsi itselleen pysyvän kodin. Kun sitten elämätilanteeni rauhoittua ja koti maalta löytyi, oli tilaa vielä yhdelle. Myytä odottaessa tähtäimessä oli edelleen puhdas harlekiiniväri, jonka kanssa pääsisi näyttelyitä kiertelemään. Mukaan oli myös tullut uusia vaatimuksia luonteen puolesta, sillä Lilli (BH Jättiläisen Esikko) oli vahvasti siirtänyt intohimojani harraste puolelle. Seuraavan koiran tuli omata aktiivisen luonteen lisäksi miellyttämishalua ja ongelmanratkaisukykyä. Myyn emän omistaja joutuikin vastailemaan miljoonaan kysymykseen ja pohdintaan…kiitos Eerikalle rehellisistä ja selvittävistä sähköposteista!! Ja ennen kaikkea kiitos kärsivällisyydestä!

Myy on lunastanut paikkansa laumassa kiitettävällä tavalla. Se on todella paljon erilainen kuin aikaisemmat koirat, ja osaksi juuri sen vuoksi niin haasteellinen. Se on pienestä pennusta asti ollut erittäin määrätietoinen, kuitenkin ohjaajapehmeä ja miellyttämisenhaluinen. En tiedä mitä geenejä sieltä pohjalta kumpuaa, sillä ongelmaksi asti on tullut Myyn halu ja kyky käyttää nenää. Katsekontaktin opettelukin sai aivan uusia piirteitä kun koiran nokka painuu aina kohti maata. Toinen suurin eroavaisuus vanhempiin koiriin verrattuna on Myyn moottori. Vanhemmilla koirilla pentuna se moottori oli se turboahdettu, ne vetivät reikäpäässä pari tuntia ja sitten nukkuivat päiväunet. Myyn moottori on viritetty diesel. Kun Myy aamulla herää se menee samaa tasaisen tappavaa vauhtia koko päivän kunnes illalla käy yöunille. Se ei edes pentuna nukkunut pentujen päikkäreitä, eikä pitänyt siestaa. Neitosen kanssa ollaankin väännetty yhden jos toisenkin kerran, että nukutaankos sen päiväruuan jälkeen vai ei…

Myyn lempitouhuja on myyräjahti ja kuoppien kaivelu, neiti tykkää myös lotrata vedessä, mitä kuraisempaa vettä, sen parempi. Myös keppien kantelu sekä niiden syöminen on TOP5 listalla. Samoiten neiti on kunnostautunut syömään kaikki ruusupensaat…tässä Myy onkin onnistunut täyden kympin arvosta, tontilla ei nimittäin ole enää yhtään yli 5cm korkeaa ruusupensaan oksaa. Myyn kasvu on ollut vaikeaa ja näyttely tournee antaa vielä odottaa itseään. Toivon kovasti että neitosen kanssa päästäisiin vielä kehiä kiertämään, mutta toisaalta harrastepuolella riittää sarkaa jos missikehät antavat odottaa itseään. Myy on pienen ikänsä aikana ehtinyt sukeltamaan jo koiratanssin, tokoilun sekä agilityn saloihin. Tulevaisuus näyttää miten pitkälle tulemme pääsemään, toiveita on, mutta riittääkö ohjaajan taidot. Noh, se onkin jo luku sinällään.

 

ylös - top